perjantai 13. kesäkuuta 2008

Melankolian syvempi vaihe

Tänään se melankolia iski sitten ihan tosissaan. On haikean harmaa olo. Tekee mieli kirjoittaa, mutta loistavat ideat pysyttelevät kaukana ulottumattomissani. Haluaisin käpertyä jonkun läheisen ihmisen viereen torkkumaan vuorokaudeksi. Tai kiivetä uuninpankolle piiloon todelliselta maailmalta. Ehkä tämä johtuu vain velkaisesta unitilistä.

2 kommenttia:

sihteeri kirjoitti...

Minulla on samanlainen olo. Paitsi, että olo on vaihdellut energisestä ja innostuneesta harmauteen ja ahdistukseen ja takaisin ylös ja sitten taas alas. Enkä taaskaan nuku vielä, vaikka pitäisi.

Addie kirjoitti...

Aina ei jaksa kehrätä. Silloin tarvitaan virtuaalipaijauksia: PAI PAI!